Vinkit – lohikaarme.net

Ihmisen paras ystävä

Norval O'Keefe — Wed, 24 Jun 2020 09:14:12 +0000

Puolikesyistä susista erilaisiksi seuraeläimiksi jalostettu koira on ollut ihmisen paras ystävä jo tuhansia vuosia. Koiralla on yhteiskunnassamme monta eri tehtävää. Karvakuonot etsivät ihmisiä, huumeita tai hometta, ne toimivat apulaisina sokeille ja liikuntarajoitteisille, suojelevat ja vahtivat, paimentavat poroja ja lampaita ja ilahduttavat sairaalapotilaita. Toista yhtä monenlaiseen toimintaan taipuvaa eläinlajia ei maapallolta löydy.Ei siis ihme, että tuo nelijalkainen ystävämme on valloittanut sydämemme. Koiran läsnäolon on tutkittu vaikuttavan rauhoittavasti levottomia oppilaita, ja koiran silittämisen on todettu laskevan verenpainetta. Luonnollisesti nämä lojaalit nappisilmäiset seuralaisemme ovat saaneet osansa niin perinnöistä, elokuvista, musiikista ja kirjallisuudesta ja viime vuosikymmeninä enenevissä määrin myös sosiaalisesta mediasta ja pelimaailmasta.

Koirat mediassa

Koiria on esiintynyt kirjallisuudessa eritoten sankarirooleissa. Rekikoirat Buck, Jeri ja Valkohammas tulivat tutuiksi Jack Londonin teoksista. Televisiorooleistaan muistetaan varmasti collie Lassie, bernhardilainen Beethoven tai akita Hachiko. Piiretyt koirat ovat seikkailleet Disneyn animaatioissa kuten Kaunotar ja Kulkuri sekä 101 dalmatialaista. Sarjakuvista tuttuja koiria ovat Karvisen luppakorvainen kaveri Osku, Tenavien pohdiskeleva Ressu, Mikki Hiiren neuvokas Pluto, Obelixin paras ystävä Idefix ja Aku Ankan laiska seuralainen Pulivari. Koirat ovat löytäneet tiensä niin sosiaaliseen mediaan kuin pelienkin pariin, kuten tämä linkistä löytyvä pelimaailma osoittaa. Sosiaalisessa mediassa koirilla on jopa omia Instragram-tilejä, joissa voit seurata koirien päivittäisiä touhuja. Koirat vievät joskus huomion jopa presidentiltä, kuten Lennu-koira on osoittanut.

Lassiesta Nintendogsiin

Lassie teki kuuluisaksi eritoten oman rotunsa, mutta populaarikulttuurin koira voi olla täysin fiktiivinen olento, vailla erityisesti tunnettuja rodunomaisia piirteitä. Esimerkiksi edellä mainitut Osku tai Pluto eivät suoraan ole yhdistettävissä mihinkään tiettyyn koirarotuun. Sen sijaan Simpsoneiden Pukin pikku apuri on selvästi pieni vinttikoira. Koska koirat ovat niin rakastettuja ja monilla tavoin hyödyllisiä kumppaneita, on selvää, että koiria löytyy myös erilaisista peleistä. Nintendon käsikonsolilta löytyvä Nintendogs opettaa koirien hoitoa ja kouluttamista ja toisessa ääripäässä strategiapeli Far Cryn Boomer-koira auttaa pelaajaa luovimaan ohi vihollisten. Koira on todellakin ihmisen paras ystävä ja todistetusti uskollinen kumppani. Joku viisas onkin joskus todennut: “mitä enemmän tapaan ihmisiä, sitä enemmän pidän koirastani”.

Pyöräilyä koiran kanssa

Norval O'Keefe — Sat, 17 Nov 2018 09:28:04 +0000

Karvakorva on aktiivinen harrastuskumppani

Koiran hankintaa suunniteltaessa tulee miettiä omia harrastuksia ja aikatauluja. Monta kertaa päivässä koiran kanssa on mahdollista ulkoilla? Millaisesta liikunnasta omistaja on innostunut? Pitkille vaelluksille sopii erilainen rotu kuin lyhyille lenkeille lähimaastoon. Kiireisen arjen keskelläkin koiran on kuitenkin saatava tarpeellinen annos liikuntaa, ja tällöin voi olla hyvä yhdistää koira omien harrastusten osaksi.Yhä useampi omistaja kokeilee nykyisin koiran kanssa monipuolisesti uusia lajeja, kuten tokoa, agilitya ja tanssia. Lajien kirjossa rajana on usein vain mielikuvitus, sillä koira innostuu herkästi uusista asioista. Tietyt lajit sopivat paremmin toisille roduille kuin toisille, ja niihin on hyvä kiinnittää huomiota jo koiranhankinnan kohdalla. Koira nauttii omistajan kanssa olemisesta, ja yhteinen harrastus lujittaa sidettä näiden kahden välillä.

Pyöräile koiran kanssa

Yksi hyvä yhteinen harrastusvaihtoehto on pyöräily. Pieni koira kulkee mukana jopa pyöräkorissa, mutta useimmat koirarodut mieltyvät myös lenkkeilyyn pyörän vieressä. Alussa omistaja aloittaa totuttelun lyhyillä ja hitailla lenkeillä. On hyvä muistaa, että koiralle lenkkeily on raskaampi suoritus kuin omistajalle pyörän ajaminen. Omistajan tuleekin tarkkailla jatkuvasti koiran jaksamista ja mahdollisia ongelmia. Koiran kanssa ei ajeta kilpaa, vaan kyseessä on useimmiten peruskunnon ylläpito ja yhdessä puuhastelu.Eläintarvikeliikkeissä on myynnissä joustavia valjaita, jotka on tarkoitettu juuri pyörälenkeille. Jos lenkit kulkevat vaihtelevassa maastossa, tarvitsee koira mahdollisesti suojukset jalkoihin. Omistajalle menopeliksi on monenlaisia vaihtoehtoja.Pyöräilijä on vastuussa koiran ja muiden liikkujien turvallisuudesta. Pyörän ja omien vaatteiden lisäksi koiran hihnaan tulee asentaa heijastimet, ja pimeällä liikkuessa myös turvavalo. Muiden pyöräilijöiden on muuten hankala huomata vieressä kulkevaa koiraa.

Yhteinen harrastus kehittää omistajan ja eläimen suhdetta

Omistaja oppii lukemaan koiraa harrastuksen parissa aiempaa paremmin. Yhteinen puuhastelu kasvattaa parista yhteen hitsautuvan tiimin, joka oppii ymmärtämään toista pienistäkin merkeistä. Esimerkiksi pyöräilyssä koiraa voi alkaa totutella pyörän vierellä lenkkeilyyn noin puolentoista vuoden iässä. Sen jälkeen matkaa voidaan hitaasti kasvattaa koiran jaksamisen mukaan. Koiran peruskoulutus antaa hyvät lähtökohdat yhteiselle harrastukselle, ja samalla se estää turhat vaaratilanteet liikenteessä. Kun luottamus omistajan ja koiran välillä on vahva, uskaltaa koirakin luottaa tottuneesti omistajan käskyihin.

Agilitykilpailun järjestäminen on haastavaa

Norval O'Keefe — Tue, 03 Jul 2018 08:02:17 +0000

Agility on monelle koiranomistajalle hauska yhteinen harrastus koiran kanssa. Sitä voi harrastaa kaikenrotuiset ja -korkuiset koirat jo ihan pennusta asti. Kilpailutoiminnassa taasen koiran pitää olla perustottelevainen, hyväkuntoinen ja toimintakykyinen. Tärkeimpänä ominaisuutena on koiran ja omistajan saumaton yhteistyö. Epävirallisia agilitykilpailuja järjestävät paikalliset yhdistykset ja kerhot, mutta viralliset kilpailut järjestää Suomen Agilityliitto.

Miten agilityradoilla kilpaillaan?

Agilityssa koirat jaetaan ensin kolmeen tasoluokkaan sekä säkäkorkeuden mukaan omiin luokkiinsa. Tasoluokissa 1-luokka tarkoittaa aloittelevia kilpailijoita, jossa menestyneet nousevat myöhemmin kakkosluokkaan. Kolmas luokka tarkoittaa korkeinta tasoa. Agilityratojen nollatulosten lisäksi voittajalla pitää olla hyvä näyttelytulos, jotta koira julistetaan agilityvalioksi.

Tasoluokkien merkittävin ero on radan pituus, sen vaikeusaste ja koiran suoritusnopeus, jonka avulla määritellään ihannenopeus. Säkäkorkeuden mukaan koirat jaetaan kolmeen luokkaan: mini on alle 35 senttisille koirille, midi 35 – 42,99 senttisille ja maxi yli 43 senttisille koirille.

Minkälaisia esteitä agilityradalla täytyy olla?

Agilityssa kilpaillaan kahdella erilaisella ratatyypillä: agilityrata ja hyppyrata. Esteitä radoilla on yleensä 12 – 20 kappaletta. Nekin jaetaan kolmeen erilaiseen ryhmään: hyppyesteisiin, kontaktiesteisiin ja muihin esteisiin.

Hyppyesteet: aidat, rengas, muuri ja pituuseste
Kontaktiesteet: puomi, keinu ja A-este
Muut esteet: pöytä, pujottelu, avotunneli eli putki ja pussi

Agilityradalla on kaikkia esteitä, mutta hyppyradalla ainoastaan hyppyesteitä. Koiran pitää selvitä niistä kaikista virheettömästi, jotta saa nollaradan.

Kilpailun järjestäminen ja rahoitus

Kilpailussa pitää olla tuomari, joka myös suunnittelee radan. Radan pituus on 100 – 200 metriä, joten sille sopiva ala täytyy vuokrata tai pyytää omistajan lupa. Esteet voi myös tehdä itse tai vuokrata. Kilpailua voi markkinoida etukäteen jakamalla esimerkiksi mainoskarkkeja, kyniä ja avaimenperiä. Samanlaisia mainostuotteita kuten t-paitoja ja mukeja voi myydä kilpailujen aikana, jotta toiminta saa rahoitusta. Mainostuotteita voi tilata helposti netistä esimerkiksi axonprofil:in sivustolta.

Näkyvyyden tärkeys

Suomessa agilitya harrastaa jo lähes 14 000 koira-ohjaaja paria. Silti lajin pariin kaivataan jatkuvasti lisää uusia ja aktiivisia osallistujia, jotta laji saa lisää tunnettuutta ja uusia harrastajia. Koska toimintaa rahoitetaan myös mainos- ja osallistumistuotoilla, toivotaan myös yleisöä runsain joukoin osallistumaan kilpailuihin. Agility onkin yleisölaji parhaimmillaan, sillä se tarjoaa myös katsojilleen vauhtia ja nopeasti vaihtuvia tilanteita.

Historialtaan vielä nuori kilpailulaji

Agilitykilpailuita on järjestetty jo 1970-luvulta lähtien Englannissa ja Suomeen ne ovat rantautuneet vuonna 1986. Helsingissä vuonna 2000 järjestetyt agilityn maailmanmestaruuskisat toivat lajin pariin runsaasti uusia harrastajia ja tänä päivänä Suomi onkin kansainvälisesti yksi menestyksekkäimmistä agilitymaista. Agility sopii hyväksi liikuntamuodoksi kaikenikäisille ihmisille, joten harrastuksen aloittamisen kynnys on matala. Tärkeintä on kiinnostus koiran kanssa harrastamiseen ja yhteistyön syventämiseen. Koiran tulee olla 1,5 vuotias, perusterve ja -tottelevainen.

Agilityn aloittaminen

Mikäli kiinnostuksesi lajiin heräsi, agilityseurat ympäri Suomea järjestävät agilityn alkeiskursseja. Lisäksi Kennellitto ja Suomen Agilityliitto tarjoavat runsaasti tietoa niin agilityn harrastamisesta kuin siinä kilpailemisesta.

Agilityharrastus eri eläimillä

Norval O'Keefe — Tue, 30 May 2017 12:38:18 +0000

Agility on vuosien varrella tullut koiranystävien keskuudessa suositummaksi ja suositummaksi. Agilityä harrastavat jo kissat ja kanitkin. Mitä agility sitten on? Agilityssä koiraa varten rakennetaan rata, jossa on hyppyesteitä, kiikkulautoja, rapisevia putkia ja paikkoja joissa koiran pitää käskystä pysähtyä. Ohjaajan tulee ensin opetella radan suoritettava järjestys. Sen jälkeen kilpasuoritus voi alkaa.

Agilityn aloittaminen

Agilityä voi harrastaa kuka vaan. Ohjaajalle ei ole mitään vaatimuksia, eikä koiralle. Kaikki ovat tervetulleita. Koira ja ohjaaja voivat olla minkä ikäisiä vaan ja koiran ei tarvitse olla rotukoira. Ennen agilitytreenejä kannattaa koiran kanssa harjoitella perustottelevaisuutta.Monilla paikkakunnilla järjestetään agilitykursseja sekä pennuille omia kursseja. Agility on monille harrastajille hauska tapa aktivoida koiraa ja viettää sen kanssa aikaa. Aivojumppa ja liikunta tekevät koiralle hyvää ja siellä tapaa monia mukavia ihmisiä. Paikallisosastoista saa tietoa Agilityliiton sivuilta.

Kurssille liittyminen

Kursseille meneminen ei ole pakollista, mutta monilla paikkakunnilla pitää olla alueyhdistyksen jäsen, jotta pääsee radalle. Harrastajat kuitenkin suosittelevat kursseja. Kursseilla saa paljon vinkkejä harrastukseen, oman koiran kanssa toimimiseen ja motivaation ylläpitämiseen. Moni kurssilainen on ollut aivan äimistynyt, miten omasta koirasta on kuoriutunut rauhallinen ja keskittynyt suorittaja.

Muiden eläinten agilityharrastus

Kissoilla agility on selvästi leppoisampaa touhua, kun koirapuolella. Tärkeintä on, että omistajalla ja kissalla on hauskaa. Kissat ovat tunnetusti oman tiensä kulkijoita. Kissaa on vaikea, jollei mahdotonta pakottaa moiseen harrastukseen. Agilityä harrastavat kissojen lisäksi myös vuohet ja alpakatkin. Ilta Sanomat kirjoitti Särkännimestä siepatusta vuohesta, joka teki paluun agilitykentälle.

Agilityn sosiaalinen puoli

Moni voi kysyä, onko mitään järkeä ajella kauas kotoa ja viettää päivä kisaradoilla. Niin kuin monissa eläinharrastuksissa, useille harrastajille tärkeintä on hauskan pito ja samanhenkisten ihmisten kanssa hauskan pitäminen sekä tietysti ihaniin koiriin tutustuminen.Odotellessa omaa kilpailuvuoroa voi viettää säiden salliessa ihanan piknikin, lukea lehteä mobiililaitteella, pelata kännykällä ja katsella vaikka telkkaa tai Youtube- videoita. Kasinoilla on monia hyviä mobiilisivustoja, joita voi helposti tien päällä hyödyntää. Yksinkertaiset pelit toimivat hyvin omaa vuoroa odotellessa.Agilityä kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos tuntuu, että kaipaat uutta vaihdetta eläinystäväsi kanssa tekemiseen. Agility saa ajatukset arjesta muualle ja hauskaa riittää oikein asennoituvalle varmasti!

Kaunis ja toimiva aita on puutarhan komistus

Norval O'Keefe — Thu, 09 Mar 2017 09:30:49 +0000

Uuden talon rakentajalle tulee pihasuunnitelmia toteutettaessa ajankohtaiseksi oman tontin aitaaminen. Aitaaminen korostaa alueen yksityisyyttä ja pitää ei-toivotut vieraat tontin ulkopuolella. Rakentamisen voi suorittaa monella eri tavalla sen tarkoituksesta riippuen. Harvempi asuja kuitenkin haluaa aidata asuinalueensa esimerkiksi pääsyä rajoittavalla korkealla verkkoaidalla, joka saa kiinteistön vaikuttamaan aidatulta teollisuusalueelta.Pehmeämpi vaihtoehto onkin esimerkiksi aitaamisen suorittaminen siihen sopivien pensaiden avulla. Pensasaita luo tyyliä pihan ja puutarhan kokonaisuuteen sekä riittää vallan mainiosti pitämään poissa ei-toivotut vieraat, kuten koirat.Tarkoitukseen sopivia aitakasveja on valittavissa runsaasti, esimerkiksi Plantinavia on sivusto, jolta löydät hyvän ja kattavan valikoiman tarkoitukseen sopivia pensaita. Kaunis aita vaatii aina hyvänlaatuisia elementtejä.Kun olet istuttamassa aitaa, on syytä miettiä, minkälaisia ominaisuuksia siltä halutaan. Onko esimerkiksi tärkeää, että aita antaa näkösuojan nopeasti vai kenties luonnollinen pensaiden talvehtiminen tai kaunis ulkonäkö? Ikivihreät aitakasvit näyttävät talvellakin hyvältä, ja niiden talven kestävyyskin on nykyään erinomainen.Tuijat ovat erittäin suosittuja aitapensaita. Niiden etuna on nopea kasvu ja vähäinen hoidon tarve. Lisäksi korkeutensa puolesta ne antavat näkösuojaa jo saman tien. Monelle viherpeukalolle pensaista kasvatettu aita on tärkeä osa puutarhaa, ja sen hoitamiseen ja ylläpitoon halutaan käyttää aikaa. Kukoistava pensasaita palkitsee puutarhurinsa.Hienoja aitoja saa myös esimerkiksi istuttamalla valkopyökkiä tai likusteripensaita aidaksi. Valkopyökkiä on saatavissa laadukkaina valmisaitaelementteinä, jonka takia aidan suunnittelu ja istutus ovat mahdollisimman helppoja. Valittavina on ainakin kolmea eri korkeutta.Toinen vihanta vaihtoehto on perinteinen likusteri. Se on helppohoitoinen pensas ja viihtyy myös varjoisemmilla paikoilla. Likusteri kukkii toukokuussa, sen kukat ovat valkoiset ja voimakastuoksuiset. Kukkaterttuihin muodostuu kukinnan jälkeen marjoja. Likusteripensas on kapeakasvuinen, joten tuuhean aidan kasvattamiseksi ne tulee istuttaa ohjeen mukaisesti. Leikkaaminen on hyvä suorittaa pilvisenä päivänä, etteivät oksat vahingoitu auringon paahteessa. Aitalikusterin varjopuolena on, että se on lievästi myrkyllinen kasvi.Kaunis ja toimiva aita on kuin tervetulotoivotus vieraille ja samalla se pitää ei-toivotut kulkijat poissa paikoilta, jonne niitä ei haluta.